Eelis KorhonenVIEW PROFILE →
Miten pieni Suomi tekee maailmanluokan pelejä: kylmän maan salainen ase on osaaminen
Suomessa toimii jo noin 260 pelistudiota, ja niiden pelejä pelaavat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Menestyksen takana ei ole sattuma, vaan järjestelmällinen osaamisen rakentaminen, koulutus ja poikkeuksellinen yrittäjyyskulttuuri.
Suomi on väkiluvultaan pieni maa, mutta pelialalla se lyö painoluokkaansa reilusti kovempaa. Maassa toimii jo noin 260 pelistudiota, ja niiden tuotteita pelaavat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Kysymys kuuluukin: miten kylmä pohjoinen maa on noussut yhdeksi pelialan todellisista suurvalloista, kun sen väkiluku on vain murto-osa kilpailijoiden luvuista?
Ei enää vain mobiilipelejä
Aiemmin Suomi tunnettiin ennen kaikkea mobiilipeleistä, kiitos Rovion Angry Birdsin ja Supercellin Clash of Clansin, jotka olivat Euroopan mobiilivallankumouksen kärkinimiä. Nykyään kuva on paljon monipuolisempi. Suomalaiset studiot tekevät kaikkea elokuvamaisesta toimintapelistä ja konsolihiteistä aina live-palvelupeleihin ja kokeellisiin indiepeleihin asti.
Salainen ase: osaaminen

Menestyksen ytimessä ei ole sattuma, vaan järjestelmällinen osaamisen rakentaminen. Erityisen tärkeä rooli on koulutuksella. Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan koulutus on kansainvälisesti tunnustettu, ja se on syöttänyt lahjakkuuksia alan jättiläisille aina Supercellistä ja Roviosta Remedyyn ja Housemarqueen saakka.
Yrittäjyys ja rahoitus
Osaamisen lisäksi Suomessa vallitsee poikkeuksellinen yrittäjyyskulttuuri. Kun studioista lähtee kokeneita tekijöitä, he perustavat usein uusia yhtiöitä, jolloin osaaminen kiertää ja kertautuu koko alan hyödyksi. Tätä tukee myös julkinen rahoitus, kuten Business Finlandin panostukset, jotka auttavat uusia tiimejä pääsemään alkuun ja ottamaan riskejä.
Kansainvälinen kiinnostus näkyy kaupoissa
Suomalaisen osaamisen arvo näkyy myös yrityskaupoissa. Alan suurimpia nimiä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen: Tencent omistaa Supercellin, Sega osti Rovion ja Netflix hankki aikanaan Next Gamesin. Kaupat kertovat siitä, kuinka houkuttelevina suomalaisia studioita pidetään, mutta ne herättävät myös keskustelua kotimaisen omistuksen tulevaisuudesta.
Ala ei ole immuuni maailmanlaajuisille vastatuulille, ja irtisanomiset ovat viime aikoina koskettaneet myös Suomea. Silti perusta on vahva: uusia osaajia koulutetaan jatkuvasti lisää, ja tuoreita studioita syntyy vanhojen rinnalle. Niin kauan kuin tämä osaamisen kierto jatkuu, pieni Suomi tuskin katoaa pelimaailman kartalta.






